Selvitys

Terveyttä koskevan henkilötiedon hyödyntäminen tutkimustoiminnassa – juridisia reunaehtoja, tulkintoja ja käytäntöjä

Selvityksen tavoite ja aihepiiri

Tämä selvitys on tehty osana Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Digitalisaatiolla aivoterveyttä -hanketta, jonka osapuolia ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1.1.2023 alkaen HUS-yhtymä) (HUS).

Selvityksen tavoite on kartoittaa terveyttä koskevien henkilötietojen tieteellisen tutkimuskäytön juridisia reunaehtoja ja niihin liittyviä tulkintoja. Selvitykseen on koottu tulkintoja ja käytäntöjä pääasiassa Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja HUSin toimintaan liittyen. Selvityksessä tuodaan esille terveyttä koskevan henkilötiedon tutkimuskäyttöön soveltuvia säännöksiä, viranomaisten ohjeita ja erilaisia lääketieteelliseen ja ei-lääketieteelliseen tutkimukseen liittyviä tulkintoja. Yhtenä terveyttä koskevien henkilötietojen erityistapauksena selvityksessä kiinnitetään useissa kohdissa huomioita aivokuvantamisdatan käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa.

Selvityksessä ei käsitellä kliinisiä lääketutkimuksia eikä lääkinnällisiä laitetutkimuksia. Myös biopankkitutkimus ja ihmisperäisillä näytteillä tehtävä tutkimus jäävät pääosin selvityksen soveltumisalan ulkopuolelle, koska selvityksessä keskitytään kuvaamaan datan käyttöön liittyviä reunaehtoja.

Selvitys on tarkoitettu aihepiiriä koskevasta juridiikasta kiinnostuneille. Seuraavat selvityksen kohdat on suunnattu erityisesti terveystietoja tutkimuksessa käsitteleville tutkijoille käytännönläheisemmiksi ohjeiksi:

– 4. Yhteenveto: mitä lupia, lausuntoja ja dokumentaatiota tulee laatia tai hakea terveyttä koskevia henkilötietoja hyödyntävässä tutkimuksessa

– 5. Tutkijan roolin/affiliaation vaikutus HUSin potilasrekisteritietoja koskeviin lupaprosesseihin

– 8. Erityiskysymyksiä

– 9. Esimerkkitapausten prosessikuvauksia

Selvityksessä linkitetään joissakin kohdissa HY:n, Aalto-yliopiston ja HUSin ohjeistuksiin, joista osaan tulee kirjautua kyseisen organisaation tunnuksilla.

Terveystietoa koskeva lainsäädäntöympäristö on muutoksessa, minkä takia tässä selvityksessä kuvatut juridiset reunaehdot saattavat muuttua selvityksen valmistumisen jälkeen. Mm. seuraavat lainsäädäntöhankkeet saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa tässä selvityksessä esitettyjen juridisten reunaehtojen sisältöön ja voimassaoloon (tilanne syksyllä 2022):

– Eurooppalainen terveysdata-avaruus (European Health Data Space). Ehdotus tehty 3.5.2022. Tilanne 12.8.2022 on se, että ehdotus on neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä1.

– Ehdotus asetukseksi eurooppalaisesta datahallinnosta (Digital Governance Act). Ehdotus tehty 25.11.2020.

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta. Ehdotus tehty 21.4.2021.

– Euroopan tietosuojaneuvoston (European Data Protection Board) tulevat ohjeet terveystietojen käsittelystä tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten2

Mahdolliset lainsäädäntömuutokset pyritään huomiomaan jatkossa selvitystä päivittämällä. Tällöin päivityksestä tulee erillinen merkintä tekstiin.

1 https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_2711

1. Terveyttä koskeva henkilötieto lainsäädännössä
1.1 Yleiset säännökset

Henkilötiedon määritelmä, pseudonymisointi ja anonymisointi

Yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) (GDPR tai tietosuoja-asetus) 4 artiklan mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja. Tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella.

Myös pseudonymisoidut henkilötiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa epäsuorasti (ilman suoria tunnistetietoja kuten nimeä), ovat henkilötietoa. Tieto lakkaa olemasta henkilötietoa, jos se on anonyymiä. Anonyymi tieto on tietosuoja-asetuksen 26 resitaalin (johtolauseen) mukaan tietoa, joka ei liity tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön, tai henkilötietoihin, joiden tunnistettavuus on poistettu siten, ettei rekisteröidyn tunnistaminen ole mahdollista.

Tietosuoja-asetuksen 26 resitaalin mukaan, jotta voidaan määrittää, onko luonnollinen henkilö tunnistettavissa, olisi otettava huomioon kaikki keinot, joita joko rekisterinpitäjä tai muu henkilö voi kohtuullisen todennäköisesti käyttää mainitun luonnollisen henkilön tunnistamiseen suoraan tai välillisesti. 26 resitaalin mukaan, jotta voidaan varmistaa, voidaanko keinoja kohtuullisen todennäköisesti käyttää luonnollisen henkilön tunnistamiseen, olisi otettava huomioon kaikki objektiiviset tekijät, kuten tunnistamisesta aiheutuvat kulut ja tunnistamiseen tarvittava aika sekä käsittelyajankohtana käytettävissä oleva teknologia ja tekninen kehitys.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on kansallinen tietosuojalainsäädännön noudattamista valvova viranomainen. Tietosuojavaltuutetun toimisto soveltaa tulkintaa, jonka mukaan tiedon katsominen anonyymiksi edellyttää, että henkilön tunnistaminen on tehty pysyvästi mahdottomaksi3, ja pseudonymisoitu henkilötieto on aina henkilötietoa, jos on olemassa mahdollisuus, että jokin taho voi yhdistää pseudonymisoidun tiedon takaisin henkilöön4. Jos siis esimerkiksi tiettyyn tutkimusaineistoon on liitetty pseudonymisointikoodeja, jotka jokin taho jossain voi vielä yhdistää henkilöön, edellä mainitun tulkinnan mukaan tutkimusaineisto katsotaan henkilötiedoksi, vaikka tutkimusaineistoa käsittelevä organisaatio ei yksinään voisi purkaa pseudonymisointia 5.

GDPR:n sanamuotoihin ei sisälly vaatimusta henkilön tunnistamisen estymisestä peruuttamattomasti, jotta kyseessä voitaisiin katsoa olevan anonyymi tieto. GDPR:n 26 resitaalin mukaan, jotta voidaan varmistaa, voidaanko keinoja kohtuullisen todennäköisesti käyttää luonnollisen henkilön tunnistamiseen, olisi otettava huomioon kaikki objektiiviset tekijät, kuten tunnistamisesta aiheutuvat kulut ja tunnistamiseen tarvittava aika sekä käsittelyajankohtana käytettävissä oleva teknologia ja tekninen kehitys. Myös tietosuojavaltuutetun sivuilla sanotaan, että rekisterinpitäjän on varauduttava siihen, että kerran tehty anonymisointi voi heiketä ajan ja teknisen kehityksen myötä6.

Tietosuojavaltuutetun toimiston omaksuma tulkinta henkilötiedon määritelmästä on absoluuttinen, eli tieto katsotaan henkilötiedoksi kaikkien toimijoiden kannalta, jos jossakin on edes yksi toimija, joka pystyy esimerkiksi koodin purkamalla yhdistämään tiedon tiettyyn henkilöön. EU-maissa on erilaisia tulkintoja asiasta7. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa C‐582/14 Patrick Breyer v Saksan liittotasavalta on omaksuttu kanta, jonka mukaan sama tieto (tapauksessa dynaaminen IP-osoite) voisi olla yhdelle taholle henkilötietoa samalla kun se ei olisi henkilötietoa toiselle taholle8 (relatiivinen tulkinta). Myös GDPR:n 26 resitaalin, joka koskee henkilötiedon anonymisointia, voisi tulkita viittaavan relatiiviseen tulkintaan, koska sen mukaan arvioitaessa, onko jollakulla keinoja, joita voitaisiin kohtuullisen todennäköisesti käyttää luonnollisen henkilön tunnistamiseen, olisi otettava huomioon mm. tunnistamisesta aiheutuvat kulut ja tunnistamiseen tarvittava aika.

WP29 eli tietosuojaryhmä 29 oli GDPR:ää edeltävää henkilötietodirektiiviä (2002/58/EY) koskeva EU:n työryhmä, joka käsitteli henkilötietojen käsittelyä koskevia kysymyksiä 25.5.2018 asti eli GDPR:n soveltamiseen asti. WP29 on kannanotoissaan puoltanut aiemmin relatiivista tulkintaa henkilötiedon luonteesta9 (relatiivisen tulkinnan mukaan sama tieto voi joissakin tapauksissa olla yhdelle taholle henkilötietoa ja toiselle taholle anonyymiä tietoa), ja myöhemmin absoluuttista tulkintaa, jonka mukaan tieto on henkilötietoa kaikille, jos se on henkilötietoa edes yhdelle toimijalle10. UK ICO (Information Commissioner’s Office) ohjeistusluonnoksessa otetaan kanta, jonka mukaan sama tieto voi olla yhdelle taholle anonyymiä tietoa samalla kun se on henkilötietoa toiselle taholle11.

Anonyymiä dataa ei tulisi sekoittaa termiin de-identified data, joka on yhdysvaltalaisessa lainsäädännössä käytetty termi. Yhdysvaltalaisen lainsäädännön mukainen tiedon de-identifiointi ei kaikissa tapauksissa kuitenkaan estä lopullisesti henkilön uudestaan tunnistamista12, joten de-identifioitu data ei täytä tietosuojavaltuutetun toimiston soveltamaa määritelmää anonyymistä datasta.

Terveyttä koskeva henkilötiedon käyttöä on rajoitettu

GDPR:n 4 artiklan 15 alakohdan mukaan terveystiedoilla tarkoitetaan ”luonnollisen henkilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyviä henkilötietoja, mukaan lukien tiedot terveyspalvelujen tarjoamisesta, jotka ilmaisevat hänen terveydentilansa”. Terveystietoa ovat esimerkiksi terveydenhuoltopalvelujen tarjoajan potilastietoihin keräämät tiedot (kuten terveydentila ja

terveydellinen tausta sekä tutkimusten ja hoitojen tulokset)13. GDPR 35 resitaalin mukaan terveyttä koskevia henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka koskevat rekisteröidyn terveydentilaa ja paljastavat tietoja rekisteröidyn entisestä, nykyisestä tai tulevasta fyysisen terveyden tai mielenterveyden tilasta. Näihin tietoihin kuuluvat:

1) luonnollista henkilöä koskevat tiedot, jotka on kerätty tämän rekisteröityessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU (1)14 tarkoitettujen terveyspalvelujen saamista varten tai niiden tarjoamisen yhteydessä

2) luonnolliselle henkilölle annettu numero, symboli tai erityistuntomerkki, jolla hänet voidaan tunnistaa yksiselitteisesti terveydenhuollon piirissä

3) kehon osan tai kehosta peräisin olevan aineen testaamisesta tai tutkimisesta saadut tiedot, kuten geneettiset tiedot ja biologiset näytteet15

4) kaikki tiedot esimerkiksi sairauksista, vammoista, sairauden riskistä, esitiedoista tai annetuista hoidoista sekä tieto rekisteröidyn fyysisestä tai lääketieteellisestä tilanteesta riippumatta siitä, mistä lähteestä tiedot on saatu, esimerkiksi lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta, sairaalalta, lääkinnällisestä laitteesta tai diagnostisesta in vitro -testistä.

Terveystieto kuuluu GDPR:n 9 artiklan 1 kohdan mukaan erityisten henkilötietojen ryhmään, joten terveystiedon käsitteleminen on sallittua vain tiettyjen edellytysten täyttyessä. GDPR:n 9 artiklan 2 kohdan j) -alakohdan mukaan yksi terveyttä koskevien tietojen sallittu käsittelyperuste on se, että käsittely on tarpeen yleisen edun mukaisia tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten, kun samalla noudatetaan 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia.

Biocomplex Purification
UH, Viikki (A)
Macromolecular sample (e.g. vesicles, viruses, ribonucleoprotein complexes, filaments) preparation and purification; ultracentrifugation, flow field-flow fractionation, chromatography, training, project planning and execution.


Biomedicum Flow Cytometry
UH, Meilahti (A)
Flow cytometry.


Biomedicum Stem Cell Center (BSCC)
UH, Meilahti (A)
Cell and reporter lines (hESCs, hiPSCs), knockout hPSC lines, derivation & characterisation of hiPSC lines, continuous live-cell imaging, training.


CryoEM
UH, Viikki (A)
CryoEM (cryogenic electron microscopy) services and applications.


Crystallization
UH, Viikki (A)
Macromolecular crystallization and X-ray crystallography services and analysis for high resolution structural biology studies.


Extracellular Vesicles Core
UH, Meilahti (A)
Extracellular vesicle isolation and analytics.


Finnish Biological NMR Center
UH, Viikki (A)
Nuclear magnetic resonance (NMR) services and applications.


Neuronal Cell Culture Unit
UH, Meilahti (R)
Primary neuronal cell cultures and training. The service is primarily open for Neurocenter and other academic research groups.


Neuroprotection and Neurorepair Custom Services
UH, Meilahti/Viikki (A)
In vivo and in vitro models of neurodegeneration, consulting and experiment desing, custom-made experiments, data analysis, research reports.


Single-Cell Analytics, FIMM
UH, Meilahti (A)
Various single-cell analytics, e.g. gene espression, immune profiling, ATAC, feature barcoding, taranscriptomics, SNV & CNV analysis and multi-omics.


Single-Cell Proteomics & Genomics, BI
UH, Viikki (A)
Single-cell preparation and processing, Illumina library preparation, single cell transcriptome & proteome readout analysis.


Viikki Sorting Flow Cytometry
UH, Viikki (A)
Fluorescence cell sorter.

1.2 Aivokuvantamisdata henkilötietona

Aivojen kuvantamisdataan liittyvät erityispiirteet

Aivokuvantamisdatalla tarkoitetaan tässä selvityksessä tietoa, joka on aikaansaatu kuvaamalla ihmisten pään aluetta käyttäen apuna teknologioita, jotka kuvaavat aivojen rakennetta ja toimintaa sekä ihmisen pään tai kasvojen anatomisia piirteitä (esimerkiksi magneettikuvaus tai tietokonetomografiakuvaus). Aivokuvantamisdatan määritelmän ulkopuolelle jää siis tässä selvityksessä sellainen aivoja koskeva data, joka koskee aivoja tai niiden toimintaa mutta joka ei kuvaa aivojen fyysistä rakennetta tai ihmisen pään tai kasvojen anatomisia piirteitä (esimerkiksi EEG eli aivosähkökäyrätutkimus).

Aivojen kuvantamisdata katsotaan pseudonymisoiduksi henkilötiedoksi, koska aivot ovat yksilöllisiä ja kuvan sisältämien yksilöllisten anatomisten piirteiden takia kuva saattaa olla yhdistettävissä tiettyyn henkilöön, vaikka suorat ja epäsuorat tunnistetiedot olisikin poistettu. Lisäksi aivokuvaan liitetyt muut

1.2 Hyvinvointialueella (ent. sairaanhoitopiiri) olevien henkilötietojen tutkimuskäyttö

Potilasasiakirjojen / potilastietojen käsittelyyn yleisesti sovelletaan useita lakeja ja asetuksia

Tämä kirjoitus käsittelee henkilötietoa sisältävän terveysdatan tutkimuskäyttöä, joten tässä ei selosteta tarkemmin muuhun kuin tutkimuskäyttöön liittyviä potilasasiakirjoja koskevia lakeja. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että potilasasiakirjojen / potilastietojen käsittelyyn sovelletaan mm. seuraavia säädöksiä: tietosuoja-asetus eli GDPR, tietosuojalaki (1050/2018), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), asetus potilasasiakirjoista (298/2009), arkistolaki (831/1994) ja arkistolaitoksen ohjeet, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021), laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015), terveydenhuoltolaki (1326/2010).

Potilaan hoidon yhteydessä kerätty henkilötieto on potilasasiakirja / potilastietoa

Hyvinvointialueen (ennen sote-uudistusta sairaanhoitopiirin) toiminnassa kerätty henkilötietoa sisältävä terveysdata (esimerkiksi aivokuvantamisdata) on yleensä kerätty alun perin potilaan hoitotarkoituksessa, jolloin se on laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (potilaslaki) tarkoitettu potilasasiakirja. Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät potilaan terveydentilaa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä (potilaslain 13 §), ja potilaslain mukaisen salassapitovelvollisuuden rikkominen voi johtaa tuomioon salassapitorikoksesta tai salassapitorikkomuksesta (potilaslain 14 § ja rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §).

Hyvinvointialueen toiminnassa kerättyjä henkilötietoja voidaan saada tutkimuskäyttöön toisiolain nojalla

Laissa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2009), (toisiolaki) säädetään potilaan hoidon tai tutkimuksen yhteydessä (ns. ”ensiökäyttö”) kerätyn henkilötiedon käytöstä myöhemmin tieteellisessä tutkimuksessa (toisiokäyttö). Toisiolain nojalla sote-rekisteritietoja voidaan saada tietoluvalla tutkimuskäyttöön ilman tutkittavien suostumusta, eli toisiolain alainen tutkimus on rekisteritutkimusta.

Toisiolakia käsitellään yksityiskohtaisemmin alla kohdassa 2.

Hyvinvointialueen toiminnassa kerätty henkilötieto voi olla myös tervettä tutkimushenkilöä koskevaa dataa

Hyvinvointialueen toiminnassa voidaan tutkimuksen yhteydessä kerätä tietoa paitsi potilaista, myös terveistä verrokkihenkilöistä, jolloin kyseessä ei ole potilasasiakirja, mutta tutkimusdataa käytännössä saatetaan säilyttää osittain potilasrekisterissä, jolloin näiden eri datojen käytännön erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Jos data on esimerkiksi HUSin diagnostiikkakeskuksen ottamaa ja se on HUSin tietojärjestelmässä, kuva voi olla toisiolain alaista materiaalia, jota voi saada tutkimuskäyttöön toisiolain nojalla, vaikka se koskisi tervettä verrokkihenkilöä eikä potilasta.

Potilastietoa voidaan saada tutkimuskäyttöön myös ilman toisiolain menettelyä

Jos kyse on muusta kuin rekisteritutkimuksesta, eli jos potilas antaa itse suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen, hän voi osana tutkimussuostumusta antaa oikeuden käyttää omia potilastietojaan tutkimuksessa. Ei ole kuitenkaan selvää, pidetäänkö tätä menettelyä yleisesti hyväksyttynä toimintatapana. Potilaalla on joka tapauksessa oikeus pyytää omat potilastietonsa hyvinvointialueelta, ja sen jälkeen luovuttaa ne itse halutessaan muille tahoille.

Lisäksi potilastietoa voidaan saada tutkimuskäyttöön ilman toisiolakia, jos kyse on lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain (488/1999) eli tutkimuslain 21 c §:n mukaan salassapitosäännösten estämättä tutkimuksen toimeksiantajalla, hänen edustajallaan, tutkijalla ja tutkimusryhmän jäsenellä on oikeus saada ja käsitellä potilasasiakirjoihin merkittyjä tietoja tutkimuksen suorittamiseksi ja tutkimukseen liittyvän laissa säädetyn velvoitteen noudattamiseksi, jos tietojen saanti ja käsittely on välttämätöntä toimeksiantajan, hänen edustajansa, tutkijan tai tutkimusryhmän jäsenen tutkimukseen liittyvän tehtävän tai velvoitteen hoitamiseksi. Edellytyksenä potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen saamiselle ja tietojen muulle käsittelylle on, että tutkittava on antanut tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen siten kuin tutkimuslaissa säädetään. Jos tutkittava ei voi itse antaa tietoon perustuvaa suostumusta alentuneen itsemääräämiskyvyn tai alaikäisyyden vuoksi, edellytyksenä tietojen saamiselle ja tietojen muulle käsittelylle on tietoon perustuvan suostumuksen saaminen siltä, joka on tutkimuslain nojalla oikeutettu antamaan suostumuksen tutkittavan puolesta.


1.3 Tutkimustarkoituksessa kerätyn henkilötiedon tutkimuskäyttöön soveltuvat säännökset

Tässä osiossa käsitellään tutkimustarkoituksessa kerättyyn henkilötietoon yleisesti soveltuvia lakeja ja ohjeita. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tutkimus on henkilötietojen ensisijaista käyttöä, eli tiedot kerätään alun perinkin tutkimusta eikä esimerkiksi potilaan hoitoa varten. Tutkimustarkoituksessa kerätyn henkilötiedon hyödyntämistä tutkimuksessa käsitellään tarkemmin kohdassa. 3

Tietosuojalainsäädäntö, tutkittavan suostumus ja informointi sekä eettiset ohjeet

Kun henkilötietoa kerätään tai käsitellään alun perin tutkimustarkoituksessa, käsiteltävään dataan sovelletaan muun mahdollisesti soveltuvan lainsäädännön lisäksi GDPR:n säännöksiä sekä kansallista tietosuojalainsäädäntöä (esimerkiksi tietosuojalakia). Kohdassa 3 kuvataan tarkemmin tutkimuksessa yleisesti soveltuvia tietosuojasäännöksiä. Lisäksi henkilötietojen sallittuun käyttöön vaikuttaa mahdollinen eettisen toimikunnan lausunto ja mahdollinen tutkimuslupa sekä tutkittavan suostumus ja tutkittavalle annettu informaatio (näitä käsitellään tarkemmin kohdassa 3.1 ja lääketieteellisen tutkimuksen osalta vielä tarkemmin kohdassa 3.2).

Tutkimuslaki (kun henkilötietoa käsitellään lääketieteellisessä tutkimuksessa)

Lääketieteellistä tutkimusta säännellään monilla laeilla, asetuksilla ja ohjeilla. Tutkimuslain 2 §:n mukaan kyseessä on lääketieteellinen tutkimus, mikäli tutkimuksessa puututaan ihmisen, ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja mikäli tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.

Tutkimuslain esitöissä esimerkkeinä koskemattomuuteen puuttumisesta on nostettu esiin verinäytteiden, biopsioiden ja vastaavien ottaminen, fyysistä rasitusta sisältävät tutkimukset sekä tutkimukset, joissa elintarvikkeilla pyritään vaikuttamaan terveyteen tai sairauksien riskiin tai oireisiin. Psyykkiseen koskemattomuuteen puuttumisesta esimerkkinä nostetaan esiin tutkimus, josta voi aiheutua vaaraa tutkimushenkilön henkiselle hyvinvoinnille. 19

Toinen edellytys tutkimuslain soveltumiselle on, että tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. On tulkinnanvaraista, kuinka laajasti tätä määritelmää tulkitaan, kun jo pelkkä tarkoitus lisätä tietoa terveydestä riittää täyttämään määritelmän. 20

Rekisteritutkimus ei ole tutkimuslaissa tarkoitettua lääketieteellistä tutkimusta, koska siinä ei puututa tutkittavan koskemattomuuteen.

Lääketieteelliseen tutkimukseen sovelletaan tutkimuslakia, asetusta lääketieteellisestä tutkimuksesta (986/1999), asetusta lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 65/2016 ja asetusta lääketieteellisiestä tutkimuksesta annetun asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta (313/2004). Lisäksi lääketieteellisessä tutkimuksessa voi tulla sovellettavaksi mm. tietosuoja-asetus, tietosuojalaki, toisiolaki, biopankkilaki (688/2012), laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001 (kudoslaki) ja asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 594/2001 (kudosasetus).

Lääketieteellisessä tutkimuksessa on noudatettava myös kansainvälisiä sopimuksia kuten Euroopan Neuvoston ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla tehtyä yleissopimusta (biolääketiedesopimus) ja tutkimuseettisiä ohjeita kuten esimerkiksi Helsingin julistusta ja Nürnbergin ohjeistusta.

Lääketieteellisessä tutkimuksessa vaadittavia lupia, lausuntoja ja dokumentaatiota on käsitelty tarkemmin kohdassa 4.

Onko magneettikuvaus tai magnetoenkefalografia tutkittavan koskemattomuuteen puuttumista?

Edellä mainitusta tutkimuslakiin sisältyvästä lääketieteellisen tutkimuksen määritelmästä seuraa, että jos tutkimuksessa puututaan tutkittavan koskemattomuuteen ja jos tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä, kyseessä on lääketieteellinen tutkimus.

Suomessa toimivilla tutkimuseettisillä toimikunnilla on erilaisia tulkintoja siitä, onko magneettikuvaus (magnetig resonance imaging, MRI) tutkittavan koskemattomuuteen puuttumista. Magneettikuvaus on voitu tulkita koskemattomuuteen puuttumiseksi esimerkiksi sillä perusteella, että tutkittava on laitteen sisällä eikä pysty kovin helposti itse irtautumaan siitä. Kaikki suomalaisten yliopistojen eettiset toimikunnat eivät kuitenkaan pidä magneettikuvantamista tutkittavan koskemattomuuteen puuttumisena.21

Tutkimuslakia koskevissa lain esitöissä on todettu, että Suomessa kynnys intervention muodostumiseen on perinteisesti ollut matala22. Lain esitöissä on myös mainittu yhtenä esimerkkinä koskemattomuuteen puuttumisesta fyysistä rasitusta sisältävät tutkimukset23. Edellä mainittujen kriteerien lisäksi yksi arviointikriteeri koskemattomuuteen puuttumisen määrittämisessä voi lisäksi olla se, voiko laitteen toiminnasta aiheutua tutkittavalle haittaa tai vahinkoa.

Jos magneettitutkimus tulkittaisiin koskemattomuuteen puuttumiseksi, se ei kuitenkaan tarkoittaisi, että magneettikuvausta sisältävä tutkimus olisi automaattisesti tutkimuslain mukaista lääketieteellistä tutkimusta, sillä myös lääketieteellisen tutkimuksen toisen edellytyksen tulee täyttyä, eli tutkimuksen tarkoituksena tulisi olla lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.

Magnetoenkefalografiatutkimuksessa (MEG) ainoastaan henkilön pää on laitteen sisällä, joten laitteesta on helpompi irrottautua itse kuin MRI-laitteesta eikä MEG-tutkimus todennäköisesti ole kuvattavalle yhtä epämukava kuin magneettikuvaus, mikä tukisi tulkintaa ettei kyse olisi koskemattomuuteen puuttumisesta. Koskemattomuuteen puuttumista arvioidaan kuitenkin aina kokonaisarviona, ja arvioon voivat vaikuttaa muutkin tutkimuskohtaiset tekijät.

Röntgensäteisiin perustuva kuvaus

Röntgenkuvaus osana tutkimusta katsottaneen aina tutkittavan koskemattomuuteen puuttumiseksi siihen sisältyvän säteilyvaikutuksen johdosta. Aivoja voidaan kuvata esimerkiksi tietokonetomografialla, joka perustuu röntgensäteiden absorptioon tutkittavassa kohteessa.24

Ihmisperäisiä biologisia näytteitä koskevaa lainsäädäntöä

Jos lääketieteellisessä tutkimuksessa käsitellään ihmisperäisiä kudosnäytteitä, elimiä tai soluja, tutkimukseen saattaa soveltua biopankkilaki (688/2012), laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä eli kudoslaki (101/2001) ja/tai laki lääketieteellisestä tutkimuksesta eli tutkimuslaki (488/1999). Tässä selvityksessä pääpaino on henkilötietoa koskevissa säännöksissä, mutta selvyyden vuoksi tässä käsitellään lyhyesti myös ihmisperäisiä näytteitä ja soluja koskevien säännösten soveltumisaloja. (Useimmissa biopankkilain, kudoslain ja tutkimuslain alaisissa tutkimuksissa käsitellään kuitenkin näytteiden lisäksi myös niihin liittyviä henkilötietoja, joten soveltuvaa lainsäädäntöä tulisi aina arvioida kokonaisuutena.)

Biopankkilaki soveltuu silloin, kun tehdään biopankkitutkimusta, jossa hyödynnetään biopankissa säilytettäviä näytteitä tai niihin liittyviä tietoja ja jonka tarkoituksena on terveyden edistäminen, tautimekanismien ymmärtäminen tai terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden tai hoitokäytäntöjen kehittäminen (biopankkilain 3 §).

Kudoslaki voi tulla sovellettavaksi tieteellisessä tutkimuksessa, jos tutkimuksessa käytetään ihmisperäisiä näytteitä, jotka on alun perin kerätty muuta kuin tutkimustarkoitusta varten (esimerkiksi hoitoa tai taudinmääritystä varten (kudoslain 20 §)).

Tutkimuslaki soveltuu, jos ihmisperäisiä biologisia näytteitä, soluja tai elimiä kerätään alun perin tutkimustarkoituksessa ihmisen koskemattomuuteen puuttumalla, ja mikäli tutkimus täyttää myös lääketieteellisen tutkimuksen toisen edellytyksen, eli tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.

TÄMÄN JÄLKEEN

2. Sote-rekisteritietojen käyttö toisiolain nojalla

Toisiolain nojalla sosiaali- tai terveydenhuollon tietoja, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen toiminnassa kerättyjä potilastietoja, voi saada tieteelliseen tutkimuskäyttöön tietoluvalla. Toisiolaki soveltuu tietoihin, jotka on kerännyt toisiolaissa määritelty rekisterinpitäjä, kuten esimerkiksi yksityinen tai julkinen terveydenhuollon palveluntarjoaja (muut rekisterinpitäjät on lueteltu toisiolain 6 §:ssä.

Jotta tietolupa ja oikeus yksilötason datan käyttöön voidaan myöntää, tutkimushankkeen tulee täyttää tieteellisen tutkimuksen yleiset kriteerit, eli sillä pitää olla asianmukainen tutkimussuunnitelma, vastuuhenkilö tai vastuuryhmä, tulokset tulee julkaista tieteellisinä julkaisuina ja tavoitteena tulee olla uuden tiedon tuottaminen.

Keneltä tietolupaa haetaan

Hyvinvointialue myöntää toisiolain mukaisen tietoluvan silloin, kun kyse on tiedoista, joiden osalta hyvinvointialue toimii rekisterinpitäjänä, ja kun tietoja ei yhdistellä muiden rekisterinpitäjien tietoihin. Poikkeuksena tähän voivat olla ne rekisterinpitäjät, jotka ovat siirtäneet lupatoimivallan Findatalle. Mikäli toisiolain mukainen tietolupahakemus koskee useamman hyvinvointialueen aineistoja, lupaviranomainen on Findata. Findatan sivuilta löytyy ohje, joka auttaa löytämään tahon, jolle tietolupahakemus tehdään.

Toisiolain alaisen tutkimuksen ehtoja

Tietoluvan nojalla saatuja henkilötietoja saa käsitellä vain toisiolaissa määritellyssä tietoturvallisessa käyttöympäristössä (toisiolain 51 §). Tietoturvalliselle käyttöympäristölle asetetut vaatimukset on kuvattu toisiolain 20-24 §:ssä. Ensisijaisesti aineisto luovutetaan käsiteltäväksi vain Findatan käyttöympäristöön (toisiolain 51 §). Tietoaineisto voidaan luovuttaa muun tahon kuin Findatan ylläpitämään käyttöympäristöön, jos käyttöympäristö täyttää toisiolain vaatimukset ja se on tiedonhyödyntämissuunnitelmasta ja tietoluvasta erikseen ilmenevästä syystä tärkeää.

Toisiolain mukaan silloin kun Findata toimii tietoluvan myöntävänä tietolupaviranomaisena, se kokoaa, yhdistelee ja esikäsittelee sekä tarvittaessa pseudonymisoi tai anonymisoi aineiston luvansaajan käsiteltäväksi. Jos siis tutkimushankkeeseen tarvitaan esimerkiksi useamman rekisterinpitäjän aineistoja, Findata hoitaa aineiston yhdistelyn. Lisäksi julkaistaessa tuloksia tietoluvan nojalla saaduista ja tietoturvalliseen käyttöympäristöön luovutetuista sote-rekisteriaineistoista, Findata vastaa ensisijaisesti tulosten anonymiteetin varmistamisesta (toisiolain 52 §). Perustellusta syystä Findata voi antaa tietoluvan saajan toteuttaa itse anonymisoinnin.

Toisiolain alaisesta tutkimuksesta aiheutuu tutkimusorganisaatiolle viranomaisasiointiin liittyviä kustannuksia ja maksuja etenkin silloin, kun tietolupaa haetaan Findatalta. Findatan puutteellisten resurssien takia toisiolakia koskevien asioiden käsittelyssä ei ole käytännössä tähän mennessä pystytty noudattamaan käsittelyn nopeudelle asetettuja lakisääteisiä velvoiteaikoja. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön toteuttaminen toisiolain alaisen aineiston kohdalla on haastavaa (haasteita on käsitelty tarkemmin kohdassa 7.1).

Toisiolain mukainen kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Toisiolain mukaiseen kehittämis- ja innovaatiotoimintaan25 ei voi saada yksilötason dataa, vaan ainoastaan aggregoitua tilastotietoa. Tästä seuraa, että toisiolain mukainen puhdas kehittämis- ja innovaatiotoiminta esimerkiksi aivojen kuvantamisdatalla ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska kuvantamisdataa ei voida saada tilastomuotoon. On kuitenkin huomioitava, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaa voidaan tehdä myös tieteellisenä tutkimuksena26. Toisiolaki ei siis ole este sille, että aivokuvantamisdataa hyödynnetään tutkimuksessa, joka liittyy esimerkiksi teknologian kehittämiseen, kunhan tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttyvät.




3. Tutkimuksessa aikaansaadun henkilötiedon käsitteleminen

Tämä osio koskee toisiolain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tieteellisiä tutkimuksia, joissa käsitellään henkilötietoja.
3.1 Kaikessa tutkimuksessa (sekä lääketieteellinen että ei- lääketieteellinen tutkimus) huomioitavia ehtoja

Awake Rodent Research Platform
UH, Meilahti (A)
Optical imaging and electrophysiology of the brain and spinal cord in anesthetized or awake freely moving rodents.


Biochemical Analysis Core for Experimental Research
UH, Meilahti (A)
Analysis of laboratory animal blood and urine samples.


Biomedicum Imaging Unit – IVI
UH, Meilahti (A)
Whole-body optical small animal imaging, in vivo microCT analysis and intravital multiphoton microscopy


Diagnostic Imaging Service for Animals
UH, Viikki (A)
Diagnistig imaging services incl. radiohraphy, ultrasonography, CT and MRI.


Genetically Modified Rodents
UH, Viikki (A)
Generation of transgenic rodents, rat cryopreservation and rederivation, DNA pronuclear and CRISPR/Cas9 genome editing methods.


HI-FLY
Uh, Viikki (R)
Drosophila research services, fly food, information regaring fly stock collections.
Access for researchers at UH.


HUS Medical Imaging Center
HUS/UH, Meilahti (R)
Various types of imaging facilities, including magnetic resonance imaging (MRI), computed tomography (CT), ultrasound (US), conventional X-ray, single-photon emission computed tomography/CT (SPECT/CT), positron emission tomography -computed tomography (PET/CT), electroencephalography (EEG), Electromyoneurography (ENMG).
Access assessed on a case-by-case basis.


Laboratory Animal Center (LAC)
UH, Meilahti/ Viikki (A)
Production and maintenance of laboratory animals; animal facilities for e.g. mice, rats, rabbits, hamsters, guinea pigs, sheep, swine, poultry; assistance of researchers.


MicroCT Laboratory
UH, Kumpula (A)
X-ray micro-imaging services, micro-CT, 3D image analysis and visualisation.


Mouse Behavioural Phenotyping (MBPF)
UH, Viikki (R)
A range of mouse phenotyping methods, including behaviour, cognition, learning, motor- and sensory systems, hearing, vision, stress, etc. The service is open for all researchers but animal transfer regulations may cause restrictions for use outside of UH.


Neuroprotection and Neurorepair Custom Services
UH, Meilahti/ Viikki (A)
In vivo and in vitro models of neurodegeneration, consulting and experiment design, custom-made experiments, data analysis, research reports.


Radiopharmaceutical Chemistry
UH, Kumpula (A)
Radiopharmaceuticals for diagnostics and drug discovery, radiotracers for in vitro and in vivo.


Rodent Behavioural Facility
UH, Meilahti (A)
Behavioural and physical characterisation of rodents, incl. locomotor activity, motor coordination and sensory, emotional and cognitive functions.


SPECT-CT Imaging Unit
UH, Viikki (A)
High resolution detection of radioactive tracers in small animals. Quantitation of specific neurotransmitter receptor levels; blood-brain-barrier diffusion capabilities, brain, blood and glymphatic vasculature integrity. Treatment evaluation on disease models: brain ischemia (stroke), dopaminergic denervation (Parkinson’s), neuroinflammation. Whole body tracer biodistribution, elimination and its kinetics.


Zebrafish Unit
Uh, Meilahti (A)
Zebrafish production and maintenance, genetic modification, imaging facilities (live/fixe

3.2 Lääketieteellisessä tutkimuksessa erityisesti huomioitavia reunaehtoja

Kun kyse on lääketieteellisestä tutkimuksesta, edellä mainittujen reunaehtojen lisäksi tulee huomioida erityisesti lääketieteellistä tutkimusta koskevat reunaehdot.

Yleisiä edellytyksiä

Tutkimuslain 3 §:n mukaan lääketieteellisessä tutkimuksessa on kunnioitettava ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatetta. Tutkimuslain 4 §:n mukaan lääketieteellisessä tutkimuksessa tutkittavan etu ja hyvinvointi on asetettava tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle, ja tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat on pyrittävä ehkäisemään. Tutkittavan saa asettaa alttiiksi vain sellaisille toimenpiteille, joista odotettavissa oleva terveydellinen tai tieteellinen hyöty on selvästi suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat. Lisäksi tutkimuslain 4 a §:n mukaan tutkijalla on oltava kyseisen tutkimuksen tekemiseksi tarvittava asianmukainen ammatillinen ja tieteellinen pätevyys, ja tutkittavien lääketieteellistä hoidosta vastaavan on oltava lääkäri, jolla on asianmukainen pätevyys, tai jos kyseessä on hammaslääketieteellinen tutkimus, hammaslääkäri, jolla on asianmukainen pätevyys.

Tietoon perustuva (osallistumis)suostumus

Lääketieteelliseen tutkimukseen tulee saada tutkittavan vapaaehtoinen ja tietoon perustuva suostumus. Tutkimuslain 5 a §:ssä ja 6 §:ssä määritellään tietoon perustuvan suostumuksen (eli osallistumissuostumuksen) edellytykset lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tässä esitellään tutkimuslain mukaiset tietoon perustuvan suostumuksen pääkohdat, mutta lista ei ole tyhjentävä. Tutkittavalle on annettava tutkimuksesta tiedot, joiden perusteella hän voi ymmärtää mm.:

1) lääketieteellisen tutkimuksen luonteen, tavoitteet, hyödyt, vaikutukset, riskit ja haitat;

2) tutkittavan suojaa koskevat oikeudet ja takeet, erityisesti hänen oikeutensa kieltäytyä osallistumasta tai keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen milloin tahansa ilman kielteisiä seuraamuksia ja perusteluja antamatta;

3) olosuhteet, joissa lääketieteellinen tutkimus suoritetaan, mukaan lukien tutkittavan lääketieteelliseen tutkimukseen osallistumisen oletettu kesto;

4) mahdolliset hoitovaihtoehdot ja seurantatoimet, jos tutkittavan osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen keskeytyy;

5) että tutkittavaa koskevia potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja ja tutkimuksessa kerättyjä tietoja voidaan käsitellä, vaikka tutkittava peruuttaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen.

Tutkittavan oikeudesta saada tieto itseään koskettavien henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuoja-asetuksessa. Tutkittavalle annettavien tietojen on oltava kattavia, tiiviitä, selkeitä, oleellisia ja maallikolle ymmärrettäviä. Lisäksi on annettava tieto vahingonkorvausta koskevista järjestelyistä ja tutkimuksen tulosten saatavuudesta.

Tiedot on annettava tutkittavalle keskustelussa, jonka käy tutkimusryhmän jäsen, jolla on riittävät tiedot kyseisestä tutkimuksesta ja tietoon perustuvaa suostumusta koskevasta lainsäädännössä. Keskustelussa on varmistettava, että tutkittava on ymmärtänyt tiedot. Tutkittavalle on annettava riittävästi aikaa tehdä päätös tutkimukseen osallistumisesta. Lisäksi tutkimuslain 5 a §:ssä säädetään tutkittavan oikeudesta keskeyttää tai peruuttaa osallistumisensa tutkimukseen.

Tutkimuslain 6 §:ssä säädetään tietoon perustuvaa suostumusta koskevista asiakirjoista. Tutkimuslain 6 §:n mukaan mm. tietoon perustuva suostumus on annettava kirjallisesti, elleivät perusteet kirjallisen suostumuksen vaatimuksesta poikkeamiselle täyty. Tietoon perustuva suostumus on dokumentoitava.

Tutkimuslaki sisältää suostumusta koskevia erityisehtoja esimerkiksi silloin, kun on kyse tutkittavasta, joka on alaikäinen (tutkimuslain 8 §), tai jolla on alentunut itsemääräämiskyky (tutkimuslain 7 §).

Alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan lausunto

Lääketieteellisen tutkimuksen kohdalla eettistä ennakkoarviota tulee hakea alueelliselta lääketieteelliseltä tutkimuseettiseltä toimikunnalta.

Tutkimuslupa

Lääketieteellisen tutkimuksen toteuttaminen vaatii tutkimusluvan. Esimerkiksi HUSin tutkimuslupa pitää HUSin ohjeistuksen mukaan hakea kaikkeen tutkimukseen ja opinnäytetöihin,

  • jonka kohteena ovat HUSin potilaat tai tutkittavat tai
  • heistä peräisin olevat kudokset tai näytteet,
  • joissa hyödynnetään HUSin henkilökuntaa, tiloja, laitteita, potilas- tai hallintoasiakirjoja, tietojärjestelmiä, dataa, rekistereitä tai
  • jota rahoitetaan HUSin saamalla tutkimusrahoituksella.[1]

Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi

Lääketieteellisessä tutkimuksessa tulee usein laadittavaksi vaikutustenarviointi, koska siinä käsitellään arkaluonteiseksi katsottavia henkilötietoja, ja koska tutkittavilla saattaa myös olla alisteinen asema, mikäli tutkittavat ovat potilaita.

Tutkittavalle suoritettavat korvaukset

Tutkimuslain 21 §:n mukaan tutkittavalle, hänen hänen huoltajalleen, lähiomaiselleen, muulle läheiselle ja hänen lailliselle edustajalleen ei saa suorittaa tutkimukseen osallistumisesta palkkiota. Tutkimukseen osallistumiseen liittyvät välittömät kustannukset ja ansionmenetykset voidaan kuitenkin korvata. Muulle kuin 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitetulle tutkittavalle (eli alentuneen itsemääräämiskyvyn omaavalle tutkittavalle, alaikäiselle tutkittavalle ja raskaana olevalle tai imettävälle tutkittavalle) voidaan lisäksi suorittaa myös muusta haitasta kohtuullinen korvaus. Korvausten perusteista ja määristä on annettu tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa tutkittavalle suoritettavista korvauksista (82/2011).


[1] https://www.hus.fi/tutkimus-ja-opetus/tutkijan-ohjeet/tutkimuslupa-opinnaytetyon-tutkimuslupa-ja-tietolupa#milloin-tarvitset-tutkimusluva Viitattu 17.8.2022.



Feline Biobank
UH, Meilahti (A)
> 5 000 EDTA-blood samples from about 40 breeds of cat.


FIMM Sample Storage
UH, Meilahti (A)
Storage of samples in liquid nitrogen vapor phase at -180 °C, or in freezers at -20 °C or -80 °C.


Helsinki Biobank
Meilahti campus (A)
Biological samples, sample images, sample-derived data and clinical data.


HUS Diagnostic Center and HUS Pharmacy
HUS (R)
HUS Diagnostic Center includes HUSLAB and HUS Imaging. HUSLAB provides solutions used in research (e.g. buffers, media, etc.). HUS Imaging assists when the research requires patient imaging. HUS Pharmacy provides researchers with pharmaceutical services for clinical trials. HUSLab serves researchers at HUS and UH. HUS Pharmacy service is for clinical trials at HUS.


HUS Electronic Services
HUS (R)
Researcher’s work desk, HUSeCRF, REDCapans HUS DATA lake.


Research Nurse Network
HUS (R)
Research nurse for clinical research. Service for clinical research in HUS.

Engineering & Technology

Aalto Acoustics Lab
Aalto, Otaniemi (R)
Audio processing, spatial sound technologies.
Contact for access queries.


Aalto Electronics ICT
Aalto, Otaniemi (R)
Electromagnetics and material studies, electronic circuit desing and microelectronics, radio science and engineering, and space science and technology. Contact for access queries.


Bioeconomy Infrastructure
Aalto/ VTT, Otaniemi (A)
Development of chemicals, fuels and other materials from renewable biomass utilising biotechnical, chemical, thermal and catalytic processing technologies. Equipment for pretreatment, analysis, characterisation, processing and testing of biobased materials. The infrastructure is co-hosted by Aalto and VTT.


OtaNano
Aalto, Otaniemi (A)
Manufacturing processes and equipment for micro- and nanostructures.


Raw Materials Research Infrastructure (RAMI)
Aalto/ GTK/ VTT, Otaniemi (A)
Inorganic material research, spectroscopy, electrochemistry, chromatography. The infrastructure is co-hosted by Aalto, GTK and VTT. Another RAMI website.

IT, Bioinformatics & Biostatistics

Biostatistics Unit
UH, Meilahti (R)
Statistical consultation, e.g. advising on planning research (preferable stage for contacting statistician) and analysis, performing analysis, interpreting and reporting results, power calculations and software. The service is primarily targeted to researchers and research groups at The Faculty of Medicine at the University of Helsinki, HUCH and FIMM.


FIMM IT
UH, Meilahti (A)
Informatics infrastructure for solving questions in bioinformatics, biobanking, molecular medicine, genetics and related fields. Services include e.g. sample logistics, data collection, data production and management, analysis pipelines and data integration.


Science-IT
Aalto, Otaniemi (R)
Computational research, provide Triton cluster (high performance computing) and data storage. Access primarily for academic groups. Companies are welcome to enquire.


Viikki Bi Bioinformatics
UH, Viikki (A)
Data analysis and web services, RNAseq analysis, genome annotation.

IT, Bioinformatics & Biostatistics

Biostatistics Unit
UH, Meilahti (R)
Statistical consultation, e.g. advising on planning research (preferable stage for contacting statistician) and analysis, performing analysis, interpreting and reporting results, power calculations and software. The service is primarily targeted to researchers and research groups at The Faculty of Medicine at the University of Helsinki, HUCH and FIMM.


FIMM IT
UH, Meilahti (A)
Informatics infrastructure for solving questions in bioinformatics, biobanking, molecular medicine, genetics and related fields. Services include e.g. sample logistics, data collection, data production and management, analysis pipelines and data integration.


Science-IT
Aalto, Otaniemi (R)
Computational research, provide Triton cluster (high performance computing) and data storage. Access primarily for academic groups. Companies are welcome to enquire.


Viikki Bi Bioinformatics
UH, Viikki (A)
Data analysis and web services, RNAseq analysis, genome annotation.

Other

Aalto Industry and Innovation Infrastructure
Aalto, Otaniemi (A)
Prototyping, product development.


Playful Learning Center
UH, Center (A)
A space for designing, developing and evaluating playful learning methods, environments and tools. Testing of device and interface prototypes and learning environments.
Access primarily for researchers at the Faculty of Educational Sciences but others are welcome to enquire.


Proofreading Service
UH, Viikki (R)
Proofreading of work written in non-native language.
Access for UH researchers and those with dual employment in HUS & UH.


Research Funding Service
HUS/ UH (R)
Support in research funding applications; information and training. For advice on research projects at HUS, you can contact tutkimusneuvonta@hus.fi directly.
Access for researchers at HUS and UH.


Research Infrastructure for Psychology and Logopedics (RIPL)
UH, Meilahti (R)
Research facilities for behavioral, logopedic, neuropsychological, and neurophysiological measurements/testing of a humans, including test and analysis equipment and supporting staff.
Contact for access queries.

Other

Aalto Industry and Innovation Infrastructure
Aalto, Otaniemi (A)
Prototyping, product development.


Playful Learning Center
UH, Center (A)
A space for designing, developing and evaluating playful learning methods, environments and tools. Testing of device and interface prototypes and learning environments.
Access primarily for researchers at the Faculty of Educational Sciences but others are welcome to enquire.


Proofreading Service
UH, Viikki (R)
Proofreading of work written in non-native language.
Access for UH researchers and those with dual employment in HUS & UH.


Research Funding Service
HUS/ UH (R)
Support in research funding applications; information and training. For advice on research projects at HUS, you can contact tutkimusneuvonta@hus.fi directly.
Access for researchers at HUS and UH.


Research Infrastructure for Psychology and Logopedics (RIPL)
UH, Meilahti (R)
Research facilities for behavioral, logopedic, neuropsychological, and neurophysiological measurements/testing of a humans, including test and analysis equipment and supporting staff.
Contact for access queries.

1. Terveyttä koskeva henkilötieto lainsäädännössä

2. Sote-rekisteritietojen käyttö toisiolain nojalla

Contact

Anne Patana
Head of Development Helsinki Brain & Mind, University of Helsinki
anne.patana@helsinki.fi
+358505913279

helsinkibrainandmind@helsinki.fi